RFID-alan terminologia on monimuotoista jopa teknologia-alan toimijoille ja RFID:n käyttäjille. RFID-termistö pohjautuu yleisesti laadullisiin ja suorituskykyä kuvaileviin nimiin. Jokapäiväiseen käyttöön luodut yleistermit ja RFID-teknologian ominaisuuksien ymmärtäminen auttavat selkiyttämään eri termejä.
RFID eli Radio Frequency Identification on terminä sateenvarjo, joka kuvaa joukkoa teknologioita, kuten taajuusalueita, viestintäprotokollia ja laitetyyppejä. RFID eli radiotaajuinen etätunnistus on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttäen RFID-tunnisteita.
RFID ja radiotaajuudet
Yleinen tapa viitata eri teknologioihin on esittää termit taajuusalueina. Tunniste ja lukija keskustelevat keskenään radioteitse juuri tietyllä taajuudella. Järjestelmät käyttävät joko korkeaa tai matalaa taajuutta. Taajuuksilla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat lukuetäisyyteen ja tunnistamisnopeuteen. Eri taajuuksille ja käyttökohteille löytyy parhaan mahdollisen suorituskyvyn omaavat RFID-tunnisteet ja -laitteet. Taajuusalueiden käyttöä kontrolloi Suomessa Viestintävirasto. Radiotaajuusalueista löytyy lisätietoa täältä >
RFID taajuusalueet
LF RFID eli matalan taajuuden RFID
(Low Frequency RFID) |
125 kHz RFID
134 kHz RFID |
HF RFID eli korkean taajuuden RFID
(High Frequency RFID) |
13.56 MHz RFID |
UHF RFID eli UHF-alueen RFID
(Ultra High Frequency RFID) |
Yleisesti käytetään taajuuksia
858 MHz – 960 MHz UHF RFID Paikallisesti eri taajuuksia:
|
Microwave RFID eli mikroaalto-alueen RFID | 2.4 GHz RFID
5.8 GHz RFID |
Passiivinen ja aktiivinen RFID
Eri RFID-teknologiat tuottavat eri tavoilla virtaa tunnisteeseen ja viestivät lukijan ja tunnisteen välillä eri tavoin. Perusteknologia on yksi tapa määrittää RFID. Teknologia valitaan käyttökohteen ja -tarkoituksen mukaan.
Passiivinen RFID | Teknologia, jossa tunniste saa vaatimansa virran RFID-lukijan lähettämästä radiotaajuisesta signaalista, ja kommunikoi takaisin muuntamalla lukijan signaalia. |
Semipassiivinen RFID tai patteriavusteinen passiivinen RFID
(Battery Assisted Passive tag, BAP) |
Teknologia, jossa tunniste saa virran patterista, mutta kommunikoi takaisin lukijalta saamansa signaalia muuntamalla. Semipassiivisten tunnisteiden lukuetäisyys on usein merkittävästi pidempi kuin passiivisten tunnisteiden. |
Aktiivinen RFID | Teknologia, jossa RFID-tunniste saa virran patterista ja välittää viestit aktiivisesti takaisin. |
RFID-sensori | Sensori (lämpötila, paine, kosteus tms.) on integroitu tunnisteeseen, joka voi olla joko aktiivinen tai passiivinen. |
Siruton RFID | Tunniste, joissa ei ole piistä (puolimetallinen alkuaine pii) mikrosirua, joka toimii aikaperusteisesti tai taajuustekniikalla. |
Standardien mukaiset RFID-nimitykset
Toinen tapa RFID-nimeämiseen tulee radiolähettämisen protokollien käytöstä. Niitä on kuvattu radiotajuutta koskevien protokollien standardeissa ja niihin viitataan usein standardin mukaan, kuten ISO 15693, ISO 14443-A, ISO 14443-B, ISO 18000-62, ISO 18000-63, GB T/29768…
Kirjainyhdistelmiä käyttävät standardien nimet eivät ole kuitenkaan jokapäiväiseen käyttöön paras mahdollinen tapa, joten monet standardeista tunnetaan niiden kaupallisten nimien mukaan, kuten
- Mifare: NXP:n tavaramerkki 13.56 ISO 14443-A
- FeliCa: Sony:n tavaramerkki 13.56 JIS X 6319-4
- EPC RFID: GS1:n standardiperhe RFID:n tietosisällölle (Electronic Product Code) käsittää niin protokollaan kuin taajuusalueisiin liittyviä standardeja, ISO 18000-63.
Monet organisaatiot ovat julkaisseet em. standardeja samansisältöisinä tai hiukan muunneltuina. Usein standardeja julkaistaan ensin kansallisesti tai toimialakohtaisesti, ja myöhemmin globaalina ISO standardina.
RFID:n yleisnimet selkiyttävät termistöä
Pystyäkseen täysin kuvaamaan tiettyä teknologiaa, pitää usein yhdistää useampia nimeämistapoja. Esimerkiksi passiivinen 13.56MHz sensoritunniste, joka käyttää ISO 15693 protokollaa. Useat nimet ovat yhteydessä toisiinsa, kuten ISO14443-A on käytännössä aina myös 13.56 MHz (korkean taajuuden HF RFID) ja passiivinen.
Teknologiapainotteiset nimet ja teknologiaa kuvaavat standardit ovat usein monimutkaisia ja suuntaavat usein kiinnostuksen teknologiaan käyttökohteiden sijaan. Sen vuoksi yleisimmille teknologian yhdistelmille on luotu kaupallisia nimiä, kuten NFC ja RAIN RFID. Nimeämisellä halutaan keskittyä mieluummin teknologian käyttökohteisiin kuin teknisiin yksityiskohtiin. Tavoitteena on saada RFID-teknologian nimet jokapäiväiseen käyttöön, kuten esimerkiksi Bluetooth, joka on yleinen nimitys radioyhteyksille, joita käytetään elektronisten laitteiden yhdistämiseen 2.4 GHz taajuudella ISO 802.15 standardilla. NFC ja RAIN RFID -teknologioista voit lukea lisää täältä >
Asiakastarinoistamme voit tutustua RFID-teknologian käyttökohteisiin eri toimialoilla.
Lähteet: www.nfcforum.org, www.rainrfid.org, https://voyantic.com/blog/posts/rfid-rain-rfid-uhf-rfid-epc-rfid-confused
**
FENTEC on RFID-teknologian asiantuntija, joka toteuttaa älykkäitä automaattisen tunnistamisen ja tiedonkeruun ratkaisuja. Asiakkaillemme toteutettaviin ratkaisuihin käytämme ensisijaisesti RAIN RFID- tai NFC-teknologioita. Tarkemmat tekniset vaatimukset räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Sovellamme ratkaisuihin myös muita teknologioita, kuten viivakoodi- ja paikannusteknologioita.